EU:n lainsäädäntöjono: mitä on tulossa vuoden 2026 määräaikojen jälkeen

Suurin osa vaatimustenmukaisuudesta kirjoitetusta käsittelee sääntöjä, jotka ovat jo voimassa. Seuraavaa auditointia varten se on hyödyllistä, suunnittelun kannalta hyödytöntä, koska kalliit päätökset ovat arkkitehtuuripäätöksiä ja arkkitehtuuri lyödään lukkoon kahdeksantoista kuukautta ennen määräaikaa.

Tämä on kuvan toinen puoli: mikä liikkuu juuri nyt EU:n lainsäädäntökoneistossa, suunnilleen milloin se tulee voimaan ja minkä siitä pitäisi oikeasti vaikuttaa siihen, mitä rakennat nyt.

Varoitus alkuun. Ehdotukset muuttuvat, osa kaatuu ja päivämäärät venyvät. Mikään tässä ei ole syy rakentaa hyväksymättömän tekstin varaan. Se on syy olla rakentamatta jotain, mistä selvästi tulossa oleva sääntö tekee kallista.

Miten vaiheita luetaan

EU-lainsäädäntö etenee ennustettavien vaiheiden kautta, ja asian vaihe kertoo, kuinka paljon siihen kannattaa luottaa.

Ilmoitettu työohjelmassa. Komissio on kertonut aikovansa ehdottaa jotain. Tekstiä ei ole. Suuntaa antavaa, ei sen enempää.

Ehdotus julkaistu. Teksti on olemassa. Se muuttuu, usein tuntuvasti, mutta rakenne ja määritelmät näkyvät nyt.

Neuvoston yleisnäkemys ja parlamentin mandaatti. Molemmilla lainsäätäjillä on kanta. Neuvotteluväli näkyy nyt: se mistä molemmat ovat samaa mieltä, säilyy hyvin todennäköisesti.

Trilogi. Suljettujen ovien takana käytävät neuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Lopputulos on yleensä jossain kahden mandaatin välissä.

Poliittinen yhteisymmärrys, sitten muodollinen hyväksyminen, sitten voimaantulo, sitten soveltaminen. Hyväksymisen ja soveltamisen välissä oleva aika on se, jolloin työ oikeasti tehdään, ja se on tyypillisesti kahdeksastatoista kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Käytännön sääntö: kun molemmat lainsäätäjät ovat julkaisseet mandaattinsa, ne osat, joista ne ovat samaa mieltä, kestävät suunnittelun pohjaksi. Sitä ennen kaikki on vain suuntaa antavaa.

Neuvotteluissa nyt

Digitaalinen omnibus

Nykyisen kauden suurin yksinkertaistuspaketti, ehdotettu marraskuussa 2025. Se koskee yleistä tietosuoja-asetusta, tekoälyasetusta, data-asetusta, ePrivacy-sääntelyä ja kyberturvallisuusraportointia. Tekoälyasetusta koskeva osa erotettiin omaksi säädöksekseen, ja se on jo voimassa: asetus (EU) 2026/1744 tuli voimaan 27. heinäkuuta 2026.

Tuotetiimien kannalta tärkeimmät osat ovat komission ehdottamat artiklat 88a ja 88b. Ne siirtäisivät evästeiden suostumussäännöt ePrivacy-direktiivistä itse tietosuoja-asetukseen, laajentaisivat poikkeuksia, joissa suostumusta ei tarvita, toisivat kuuden kuukauden hiljaisuusjakson kieltäytymisen jälkeen ja tekisivät selaintason koneluettavista suostumussignaaleista oikeudellisesti sitovia.

Tietosuoja-asetusta ja ePrivacy-sääntelyä koskeva osa ei ole vielä edennyt trilogiin. Neuvostolla ei 10. lokakuuta 2026 ole neuvottelumandaattia (EU-suurlähettiläiden 7. lokakuuta suunniteltu äänestys siirtyi, tietojen mukaan 11. lokakuuta), ja parlamentin valiokunnat käyvät yhä läpi yli 1 750 tarkistusta kesäkuun 2026 mietintöluonnokseensa. Neuvoston kompromissiteksti jättää evästesäännöt ePrivacy-direktiiviin, poistaa artiklat 88a ja 88b ja lyhentää kieltäytymisen jälkeisen odotusajan neljään kuukauteen. Tämä on silti yksittäisistä asioista todennäköisin lähiajan muutos siihen, miten suostumus käytännössä toimii, ja kirjoitimme tulkintamme siitä tekstiin evästeiden suostumus digitaalisen omnibuksen jälkeen.

Kenen kannattaa seurata: kaikkien, jotka ylläpitävät suostumuksenhallinta-alustaa, analytiikkaa, mainontaa tai personointia.

Digitaalisen euron paketti

Neuvoston kanta joulukuulta 2025, parlamentin valiokuntamandaatti hyväksytty äänin 43 puolesta ja 14 vastaan, trilogit avattu heinäkuussa 2026, ja kaikki kolme toimielintä tähtäävät valmiiseen tekstiin vuoden 2026 aikana. EKP:n pilotti käynnistyy vuoden 2027 jälkipuoliskolla, ja ensimmäinen liikkeeseenlasku tähtää vuoteen 2029.

Täydet yksityiskohdat digitaalisen euron käyttöönotto-oppaassamme.

Kenen kannattaa seurata: pankkien, maksupalveluntarjoajien, verkkokauppa-alustojen ja kassajärjestelmätoimittajien.

Rahoitustietojen saatavuus eli FiDA

Avoimen rahoituksen säädös. Se laajentaa avoimen pankkitoiminnan kaltaisen datan saatavuuden maksutilien ulkopuolelle sijoituksiin, eläkkeisiin, vakuutuksiin ja asuntolainoihin ja luo uuden säännellyn toimijaluokan, rahoitustietopalvelun tarjoajan.

FiDA on kulkenut tämän listan vaikeimman matkan. Trilogeissa näkyi vuoden 2025 puolivälin jälkeen vain vähän edistystä, ja huhtikuussa 2026 komissio lähetti neuvostolle epävirallisen asiakirjan (non-paper), jossa se ehdotti suppeampaa soveltamisalaa neuvottelujen saamiseksi taas liikkeelle. Soveltaminen etenisi vaiheittain eikä realistisesti ala ennen vuosikymmenen loppua.

Kenen kannattaa seurata: fintech- ja insurtech-yritysten, varallisuudenhoidon alustojen ja kaikkien, joiden tuote hyötyisi luvanvaraisesta pääsystä rahoitustietoihin käyttötilien ulkopuolella.

Hyväksytty, mutta ei vielä sovellettavana

PSD3 ja maksupalveluasetus

Neuvosto ja parlamentti pääsivät alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen maksukehikosta 27. marraskuuta 2025. Kyseessä on PSD2:n uudistus: tiukemmat petostentorjuntavelvoitteet, laajempi vastuunjako tietyissä petostyypeissä, myös toisena esiintymiseen perustuvissa huijauksissa, muutoksia vahvaan asiakkaan tunnistamiseen, suorituskykyvaatimukset avoimen pankkitoiminnan rajapinnoille sekä maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden sääntelyn yhdistäminen.

Sovittuja tekstejä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä. Parlamentin menettelytiedoston mukaan ne odottavat 10. lokakuuta 2026 neuvoston virallista ensimmäisen käsittelyn kantaa, ja täysistunnon lopullinen äänestys on alustavasti merkitty 14. joulukuuta 2026. Koska kyseessä on asetus ja direktiivi yhdessä, osa soveltuu suoraan ja osa on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Soveltaminen ajoittuu lähemmäs vuosikymmenen loppua kuin lähivuosia.

Kenen kannattaa seurata: kaikkien tuotteiden, jotka käynnistävät maksuja, pitävät hallussaan asiakasvaroja tai käyttävät avoimen pankkitoiminnan rajapintoja.

Ehdotettu, kannat muotoutuvat

Eurooppalainen yrityslompakko

Ehdotettu EU:n digitaalisen identiteettilompakon yritysvastineeksi. Siinä missä EUDI-lompakko säilyttää henkilön todistuksia, yrityslompakko säilyttää yrityksen omia: rekisteritietoja, valtuutuksia, edustamisoikeuksia ja todistuksia sekä mahdollisuuden vaihtaa allekirjoitettuja asiakirjoja rajojen yli.

Neuvosto hyväksyi neuvottelukantansa 9. kesäkuuta 2026, ja parlamentin ITRE-valiokunta hyväksyi mietintönsä ja neuvottelumandaatin 10. syyskuuta 2026, joten trilogit voivat alkaa. Tavoitteena on poliittinen yhteisymmärrys vuoden 2026 loppuun mennessä. Komissio ehdotti, että julkisten elinten on hyväksyttävä yrityslompakot 24 kuukauden kuluessa voimaantulosta; neuvoston teksti korvaa tämän määräajan myöhemmällä: velvoite alkaa kaksi vuotta sen jälkeen, kun viimeisiä täytäntöönpanosäädöksiä aletaan soveltaa.

Yksityiskohdat eurooppalaisen yrityslompakon oppaassamme.

Kenen kannattaa seurata: kaikkien, jotka rakentavat B2B-asiakkuuksien avausta, hankintaa, toimittajien todentamista, verkkolaskutusta tai säänneltyjä liiketoimintaprosesseja.

Pilvi- ja tekoälykehitysasetus

Komission teknologisen suvereniteetin ohjelman lippulaiva, jota komissio ehdotti 3. kesäkuuta 2026 asiakirjalla COM(2026) 502. Se kattaa tutkimuksen ja innovoinnin, datakeskusten nopeammat luvat (ilmoitettu tavoite on vähintään kolminkertaistaa EU:n datakeskuskapasiteetti vuoteen 2030 mennessä) sekä yhden EU:n laajuisen kehyksen, jossa pilvipalveluille on neljä suvereniteetin varmuustasoa. Julkisten hankkijoiden olisi hankittava vähintään taso 1 ja yleisen järjestyksen kannalta merkittävissä toiminnoissa jokin tasoista 2, 3 tai 4.

Taustalla on riippuvuus EU:n ulkopuolisista pilvipalveluntarjoajista, ja se mekanismi, joka todennäköisimmin puree, on julkiset hankinnat eikä yksityisten ostajien suora sääntely.

Yksityiskohdat pilvi- ja tekoälykehitysasetuksen oppaassamme.

Kenen kannattaa seurata: pilvipalveluntarjoajien, kaikkien, jotka myyvät ohjelmistoja eurooppalaisille julkisille ostajille, ja kaikkien, joiden arkkitehtuuri nojaa yhteen hyperskaalaajaan.

Digitaalisten verkkojen asetus

Annettu tammikuussa 2026 usean lykkäyksen jälkeen. Se kirjoittaa teleliikenteen sääntelyn uusiksi: taajuuksien yhdenmukaistaminen, sähköisen viestinnän sisämarkkinat, verkkojen turvallisuusstandardit ja pitkään jatkunut kiista siitä, pitäisikö suurten liikennettä synnyttävien toimijoiden osallistua verkkokustannuksiin.

Kenen kannattaa seurata: teleoperaattoreiden, CDN- ja yhteyspalveluntarjoajien ja kaikkien palvelujen, joiden talous nojaa halpaan transitliikenteeseen.

Digitaalisen reiluuden asetus

Tähdätty vuoden 2026 neljännelle neljännekselle, eli kyse on ehdotuksesta eikä laista vielä pitkään aikaan. Se kohdistuu suoraan pimeisiin kuvioihin, riippuvuutta luovaan suunnitteluun, vaikuttajamarkkinointiin ja kuluttajan haavoittuvuutta hyödyntävään personointiin, personoitu hinnoittelu mukaan lukien.

Tähän kannattaa kiinnittää huomiota kauan ennen soveltamista, koska se osuu käyttöliittymäkuvioihin, joiden varassa monen tuotteen konversio nykyään on. Yksityiskohdat digitaalisen reiluuden asetuksen oppaassamme.

Kenen kannattaa seurata: kaikenlaisten kuluttajatuotteiden, erityisesti tilaus-, peli-, markkinapaikka- ja sosiaalisen median palvelujen.

Sirusäädöksen tarkistus

Komissio ehdotti 3. kesäkuuta 2026 uutta sirusäädöstä (Chips Act 2.0, COM(2026) 504), joka kumoaisi ja korvaisi vuoden 2023 sirusäädöksen. Ensimmäistä sirusäädöstä pidettiin yleisesti liian kevyenä tavoitteisiinsa nähden. Uusi teksti tuo tuotantolaitosten ja piirisuunnittelun tuen rinnalle kriisivälineitä, kuten etusijatilaukset kriittisille aloille. Rahoituspuoli on käsitelty sirusäädöksen rahoitusoppaassamme.

Kenen kannattaa seurata: puolijohde- ja laiteyritysten ja kaikkien, jotka seuraavat eurooppalaisen teollisuuspolitiikan rahavirtoja.

Julkisten hankintojen uudistus

Komissio ehdotti 9. syyskuuta 2026 julkisia hankintoja koskevaa säädöstä (COM(2026) 590). Se korvaisi vuoden 2014 kolme hankintadirektiiviä yhdellä asetuksella ja toisi eurooppalaisen etuuskehyksen, jonka avulla julkiset hankkijat voisivat strategisilla aloilla rajata osallistumista tai suosia EU-alkuperää. Jos myyt eurooppalaisille julkisille ostajille, hankintasäännöt ovat se mekanismi, jonka kautta yllättävän suuri osa teknologiapolitiikasta todella tavoittaa sinut.

Kenen kannattaa seurata: kaikkien, joilla on julkisen sektorin tuloja Euroopassa.

Ilmoitettu, yhä muodoton

Useasta aloitteesta on kerrottu ilman tekstiä: kvanttisäädös (suunniteltu vuoden 2026 toiselle neljännekselle, ei vieläkään ehdotettu 10. lokakuuta 2026, ja sen kerrotaan olevan vaarassa siirtyä vuoteen 2027), lisätyö tekoälyn käytöstä tieteessä ja eurooppalaisen terveysdata-alueen käyttöönoton jatkotyö. Lisäksi on pitkään vireillä ollut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva asetus, jota kutsutaan usein chat-valvonnaksi. Se on kaatunut toistuvasti kysymykseen päätelaitteessa tapahtuvasta skannauksesta eikä ole yhä ratkennut.

Näitä kannattaa vain pitää silmällä. Siitä, että tietää niiden olevan olemassa, on jotain hyötyä. Niiden varalta suunnittelusta ei ole.

Mikä on mennyt toiseen suuntaan

Kannattaa tietää, mitä on peruttu tai siirretty sivuun, koska iso osa julkaistusta kommentaarista ei ole pysynyt perässä.

Tekoälyn vastuudirektiivi peruttiin. ePrivacy-asetus, joka ei edennyt vuosiin minnekään, haudattiin, ja sen aihepiiriä hoidetaan nyt digitaalisen omnibuksen kautta. Vihreitä väitteitä koskeva direktiivi on kulkenut vaikeaa matkaa eikä sen lopullinen muoto ole selvillä, vaikka siihen liittyvää kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia vahvistavaa direktiiviä on joka tapauksessa sovellettu 27. syyskuuta 2026 lähtien.

Yksinkertaistaminen on nyt julkilausuttu poliittinen teema. Se ei tarkoita, että sääntelyä olisi kokonaisuutena vähemmän, mutta se tarkoittaa, että osa säädöksistä yhdistetään sen sijaan että niitä lisättäisiin.

Miten tätä käytetään ilman turhaa työtä

Tällaisen listan äärellä houkuttaa perustaa seurantarekisteri ja nimetä jokaiselle riville vastuuhenkilö. Siitä syntyy taulukko, ei sen enempää.

Toimivat keinot ovat nämä:

Lajittele sen mukaan, vaatiiko asia suunnittelupäätöksen. Suostumusarkkitehtuuri, identiteetin ja todistusten käsittely, maksutavan abstraktio ja datan jakelurajapinnat ovat kalliita jälkiasentaa. Raportointiprosessit ja dokumentaatio eivät ole. Vain ensimmäinen ryhmä oikeuttaa toimimaan ennen hyväksymistä.

Etsi yhteinen perusta. Kunnolla rakennettu suostumusinfrastruktuuri kattaa digitaalisen omnibuksen muutokset. EUDI-lompakkoa varten rakennettu todistusten varmennus kattaa suurelta osin myös yrityslompakon. Maksutavan abstraktio palvelee pikamaksuja, Weroa ja digitaalista euroa yhtä lailla. Kolme säädöstä, yksi pala alustatyötä.

Seuraa mandaatteja, älä ehdotuksia. Kun neuvosto ja parlamentti ovat molemmat julkaisseet kantansa, niiden päällekkäisyys on turvallista maastoa. Silloin on hetki aloittaa rakentaminen, ei sinä päivänä, kun ehdotus julkaistaan.

Kirjaa ylös mitä päätit ja milloin. Useimmat näistä säädöksistä odottavat, että osaat perustella ratkaisusi. Lyhyt päivätty arkkitehtuuripäätösmerkintä on parempi kuin jälkikäteen kirjoitettu linjausasiakirja.

Mihin me sijoitumme

Rakennamme ja ylläpidämme ohjelmistoja Euroopassa toimiville yrityksille, ja se tarkoittaa yhä useammin järjestelmiä, jotka kestävät sääntelymuutoksen ilman uudelleenkirjoitusta. Työ on enimmäkseen arkista: abstraktiota oikeissa saumakohdissa, eksplisiittistä tilaa ja konfiguraatiota siellä, missä laki on tarkoituksella jättänyt luvun säädettäväksi.

Jos haluat näkemyksen siitä, mitkä näistä säädöksistä oikeasti koskevat tiettyä tuotetta, kirjoita osoitteeseen office@c9group.dev. Jo voimassa olevat säännöt on kartoitettu EU:n digitaalisen vaatimustenmukaisuuden oppaassamme 2026, ja lisää eurooppalaisesta työstämme löytyy EU-markkinoille tulon sivulta.

Olemme insinöörejä, emme juristeja, ja tämä on suunnittelukartta eikä oikeudellinen neuvo. Kaikki yllä oleva voi vielä muuttua, kunnes se on virallisessa lehdessä.